maanantai 19. tammikuuta 2009

Sushin zen

Sushista on tullut yksi suosikeistani sen yksinkertaisuuden ja maun vuoksi. Lisäksi se on erittäin nopeaa kunhan riisin on tehnyt. Sen filosofia on yksikertainen. Raaka-aineet ovat tuoreita ja kypsentämättömiä, ja kaikki maut tuntuvat selvästi. Tekniikassa on varmasti vielä petraamisen varaa, etenkin kun riisin valmistuksen olen oppinut kokeilemisen kautta. Yrittämisen ja erehdyksen kautta saa usein parhaan tuloksen.

Saisin varmasti paljon veitsestä sormiin, jos vieressäni olisi japanilainen sushi-mestari.

Ensi kerralla aion jättää riisin rullan ulkopuolelle ja pistää seesaminsiemeniä pintaan. Kuulostaa hyvältä jo nyt. Merilevään käärityissä sushirullissa on se erikoinen juttu, että se on yleistynyt Kaliforniassa, eikä se ole sinänsä aitoa japanilaista kulttuuria.


Minulle ruoanlaitossa on tärkeää on raaka-aineiden arvostaminen ja nöyryys. Sitten voi kikkailla, kun oppii hallitsemaan raaka-aineita. Ymmärrys tulee pitkälti niiden ilmiöiden tajuamisesta, joita ruoanalaiton eri vaiheissa tapahtuu. Esimerkiksi sushia varten riisistä pitää saada irtoamaan tärkkelystä tietyn verran, että rakenne on oikea. Noudatan perinteisiä ja hyväksitunnettuja reseptejä enemmän tai vähemmän sanatarksti, jotta tulos olisi hyvä.

Luovuus voi alkaa siitä kun hallitsee perusteet. Lisäksi lapsenomaista mielikuvitusta ja ihmettelyn kykyä ei saa koskaan menettää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti