Kukaan ei tietenkään ehdoin tahdoin halua itselleen krapulaa, mutta toisinaan liha on heikko. Silloin joutuu tilaan, jossa miettii elämän suuria kysymyksiä. Kuten "mikä ravitsee krapulaista kehoa ja mieltä?".
Kohmelossa ruumis suorastaan huutaa rasvaa ja suolaa. Usein ajatus rasvaisesta ruoasta tulee mieleen jo ennen kuin huomaa päänsäryn. Tänään on kokeiltu mm. vanhaa pizzaa, leipää, hampurilaisia ja mehua. Mikään tusinaketjun hampurilainen ei kuitenkaan voi täyttää sitä rasvannälkää. Jos vielä joskus tulee juotua viinilasi liikaa, syön sitä seuraavana päivänä voimakassuolaisessa voissa paistettua pekonia.
Ensi viikolla minulla on pelkästään aikaa. Taas. Projekteiksi aion ottaa idut ja hapankaalin. Kaikki on parasta, ja halvinta, kun sen tekee itse.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti