Köyhää

Tulevan taloustaantuman kurimuksessa pitää ruveta katsomaan yhä tarkemmin mitä ostaa kun rahakaan ei kasva vielä toistaiseksi puussa. Kaikki tuntuu maksvan paljon. Henki on kuitenkin niin kallis, että jotain pitäisi syödä sen pitimiksi.

Pitkän sentin säästää siinä, kun tekee asioita itse. Ei ole ihme, jos ituhipeillä ei ole korkea ajatuksenlento, koska heidän suosimansa ruoan hinta ei päätä huimaa.

Onneksi köyhäin ruoka on usein erityisen hyvää. Monet parhaista asioista ovat syntyneet, kun on joutu luomaan paljon ja maukasta tyhjästä. Sitä filosofiaa koitan itsekin noudattaa. Sitä paitsi halvat ruhonosat ovat (ainakin kuulemma) muodikkaita. Osso buccoa onkin tullut järsittyä viime aikoina. Sääri on aika jalo osa myös eläimellä.

Köyhää on myös Suomen byrokratia ja koulutuslaitos. Ei pidä ihmetellä akateemisten opiskelijoiden työllistymistä, koska heillä kaikilla ei varsinaisesti ole kaikki muumit laaksossa, tai miten sen asian nyt ilmaista haluaakaan. Ammatilliselle puolellekin on vaikeaa päästä, jos omaa jo jonkin koulutuksen tai koulupaikan. Vähemmästäkin syrjäytyy elämästä ja työelämästä, jos valtio ei tunnu lainkaan tukevan. Kaiken lisäksi eräs Pirkanmaalainen ammattiopisto ei hoida lainkaan viestintäpuoltaan nettiaikana, mikä on erityisen köyhää.