torstai 22. lokakuuta 2009

Tiedän, olen laiska. Mutta kun nykyään oikeasti opiskelen kokiksi parhaan mukaan. Paras ei vain aina ole parasta mahdollista. Sanon vain sen verran, että en yhtään ihmettele, miksi tässä maassa on niin paljon niin huonoja ravintoloita. Kun opiskelijoita ei karsita millään tavalla, tulos on tämä.

Koska olen (edelleen) vain köyhä opiskelija, senttiä pitää koittaa venyttää. Ruoan arvolisäveron alennus kun ei ole varsinaisesti tuonut vielä rahaa pankkitililleni. Jos sellainen hetki vielä joskus kuitenkin koittaa, lupaan liittyä kokoomusnuoriin.

Äsken keittäessäni itselleni teetä totesin hunajan olevan lopussa. Siispä:


Luin viime viikolla Anthony Bourdainin Kitchen Confidentalin. Tai suomennoshan se oli, eli Mestarikokin tunnustuksia.

"Uuu! Se luki kovan jätkän kirjan, on varmaan itsekin kova jätkä."

Niinpä. Vaikka olen vielä aivan täydellinen noviisi, voin sanoa, että kokeiksi opiskelevat ovat lusmuavia, toisiaan pakaroille liinoilla lätkiviä pikkunilviäisiä, joita kiinnostaa jotkin aivat muut kuin ruoanlaittoon tarkoitetut yrtit ja sienet. Enkä todella puhu itsestäni.

Toisinaan tekee mieli valittaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti